Nostr notes by Teuvo Väisänen

## Siirtyminen Googlen pilvestä Nextcloudiin## TaustaaPäätin ...

2025-02-20T12:54:57Z

##

Siirtyminen Googlen pilvestä Nextcloudiin##

TaustaaPäätin loikata Googlesta Nextcloudiin. Monta syytä.<li>Chromebook -laitteeni alkavat vanheta, etenkin tabletti</li><li>Hakusessa parempi yksityisyys ja eurooppalaisuus</li><li>Politiikka – amerikkalaisten BigTech -yritysten kumartelu Trumpille ja pyllistely Euroopalle</li><li>Taustalla entinen kouluttajarooli vaikuttaa edelleen, on kiva oppia uutta</li>

[Kirjoittelin aiheesta hieman jo eilenkin](https://teuvovaisanen.fi/2025/02/19/siirtyminen-digijattien-palveluista-parempaan-yksityisyyteen/ ), nyt taitaa olla kirjoitusripuli ?##

Nextcloudin hankinta ja alkuaskeleetLyhyen taustatutkimuksen pohjalta päädyin Hetzner pilvipalveluntarjoajaan, Saksassahan tuo. Data siis Euroopassa ?

Tein ensin tilin Hetznerille. https://accounts.hetzner.com/login

Siinä olikin pieni mutka, kun tietoturva on nähtävästi tiukka. Mun piti henkilöllisyystodistuksen ja puhelimella otetun kuvan avulla todistaa kuka olen. Sivuston mukaan oikea ihminen tarkisti sen. Ei siinä tarkistuksessa mennyt kuin muutama minuutti.

Laitoin 2FA autentikoinnin päälle ( Google Authenticator)

Seuraavaksi hankin tuon Nextcloudin. https://www.hetzner.com/storage/storage-share/

Valitsin pienimmän NX11 paketin, viitisen euroa kuussa, tilaa 1 teratavu. Käytin juuri luomaani tiliä palvelun tilauksessa. Tilaus kävi sutjakkaan eikä mennyt aikaakaan kun palvelu oli käytettävissä. Palvelun osoite on sellainen kryptinen verkko-osoite tyyliin<code>https://nx123456.your-storageshare.de </code>

Tuosta vaikeasti muistettavasta hässäkkäosoitteesta päätin alkajaisiksi päästä eroon. Minullahan oli jo weppisaitti ja domain teuvovaisanen.fi ja halusin käyttää tietenkin omaa domainiani. Otin yhteyttä hostingiini (Shellit.org, erinomainen palvelu muuten) ja kyselin onnistuuko se heidän puoleltaan. Kyllä onnistuu joko A -tietueen tai CNAME -tietueen muokkaamisen avulla. Hostingissa on siis ylläpitokäyttöliittymässä itse muokattavissa nuo asetukset, jos osaa ja haluaa. Varmaankin ylläpito myös auttaa, jos itse on epävarma.

Selvä. Seuraavaksi tutustuin Hetznerin konsoleH -käyttöliittymässä miten homma hoidetaan. No sieltähän löytyi Subdomains -kohta. NX11 -tilauksella on käytettävissä kolme alidomainia. Ja ohjeena on käyttää CNAME -tapaa. Mainiota, tämäkin selvisi.

Siispä ensin Shellit.org ylläpitokäyttöliittymään. Loin uuden CNAME -tietueen, jossa haluamani oman domainin alidomain osoittaa tuonne kryptiseen saksaosoitteeseen.<code>https://omaosoite.teuvovaisanen.fi</code>;

Tämä pitää tehdä siis ensin ja sitten säädöt vasta Hetznerin puolella.
Seuraavaksi sitten konsoleH -sivustolle Hetznerille ja lisätään subdomainiksi sama minkä tein Shellitissä.

Kolmanneksi vielä Nextcloudin asetuksissa pitää lisätä Trusted Domains -listaan tuo oma uusi alidomainin osoite. Tämä selvisi Nextcloudin omien ohjeiden kautta.

Sitten ei auta muuta kuin odottaa, sillä nimipalvelimet maailmalla päivittävät hitaasti uusia tietoja osoitteista. Minulla meni pari tuntia ja humpsista, uusi osoite lähti toimimaan. Pääsin hässäkästä eroon, oma domain on paljon helpompi muistaa. Sitten se selaimeen aloitussivuksi 😉##

Nextcloudin säätämistä käyttökuntoonNäin aluksi vain minä käytän omaa pilveäni. Ensimmäinen käyttäjätunnus on administraattori. Sillä hoidan ylläpidon ja asentelen tarvittavat sovellukset. Kaikki nuo edellä mainitut toimenpiteet siis tehty admin-tunnuksella.

Toinen tunnus on sitten se päivittäisen käytön tunnus, jolla varsinaiset työt tiedostojen kanssa tehdään. Kun olen oppinut systeemistä riittävästi, teen vaimolle tunnukset.

Alkuun menee enempi aikaa tuolla admin tunnuksella seikkaillessa ja tutustuessa palveluun. Asentelin muutamia sovelluksia ja kävin katsomassa tavistunnuksella ovatko ilmestyneet käyttöön, näytti toimivan 🙂

Ensimmäisenä laitoin sähköpostin adminille palveluun. Minullahan on IMAP -sähköposti Shellit.org -palvelussa. Loin sinne Shellitin hostingiin sähköpostin admintunnukselle. Tämä helppo nakki.

Sähköpostipalvelun osoite- ja portti- sekä suojaustiedot esiin hostingin tukidokumentistä ja sitten vain postilaatikkoa lisäämään Nexcloudin sähköpostit osioon adminille. Postin salasanahan on muistissa salasanasovelluksessa, eihän noita voi ulkoa muistaa. Eka kerralla maaliin ?

Sama proseduuri tavallisen käyttäjätunnuksen sähköpostille, välillä täytyy siis loikkia kirjautumassa eri tunnuksilla sisään ja ulos.

Sitten ensimmäiset tiedot Googlesta Nextcloudiin. Tavallisen käyttäjän tiedot siis.
Olin huomannut, että sovelluksissa on tarjolla Google integration -sovellus, jonka avulla saisi nähtävästi siirrettyä kalenterin, yhteystiedot ja kuvat Nextcloudiin. En halunnut edetä näin. Ensinnäkin minulla on valtavasti kuvia Google Kuvissa. Halusin edetä pala palalta.

Aloitin kalenterista. Google kalenterin tiedot saa helposti exportattua ulos .ical -tiedostoksi. Tuo ja Vie -toiminto löytyy Google kalenterin asetuksista rataskuvakkeen takaa. Viedyn (exportatun) tiedoston avulla saa siirrettyä kalenteritapahtumat Nextcloudin kalenteriin, josta löytyy sitten Tuo kalenteri -toiminto. Tämäkin toimi heittämällä ensi yrityksellä. Pieni yllätys, samalla tuli kaikkien henkilöiden yhteystiedot. Mutta niinhän se pitikin ?

Tuntui jo siltä, että kaikki menee liian helposti. Kahdessa päivässä kaikki tämä muun elämisen rinnalla. Vielä on toista päivää jäljellä. Hmm. entäs tuo puhelin ja sen kalenteri?##

Android puhelin ja synkronointiAndroid -puhelimeen löytyy F-Droidista ja Play Kaupasta Nextcloud -sovellus, jonka avulla voi käyttää kaikkia pilven tiedostoja ja lähettää tiedostoja sinne. Suoraviivainen asennus ja tunnisttautuminen palveluun. Tuolta Nexcloudista muuten ylläpitäjänä sitten näkee kaikki ohjelmat/ selaimet / laitteet, jotka ovat yhteydessä palveluun. Niitä voi sieltä myös potkaista pihalle jos sellainen tarve on.

Puhelimen kalenterin synkkaamiseen tarvitaan apuja. F-Droidista ja Play Kaupasta löytyy DAVx5 -sovellus, jonka avulla saa yhteystiedot ja kalenterin tapahtumat sekä tehtävät synkronoitumaan kahdensuuntaisesti puhelimen ja pilvipalvelun välillä. Synkkausta laittaessani sössin vahingossa tunnusten kanssa ja palvelu laittoi minut blokkiin joksikin aikaa. Nöyrästi oli odotettava kunnes pääsi syöttämään tunnuksia uudelleen. Lopulta onnistui.

Kalenteritapahtumia lisätessä täytyykin sitten puhelimella olla tarkkana siitä, mihin kalenteriin niitä lisää, sillä tämä Nextcloudin shellitin sähköpostiosoitteen kalenteri on eri kun Googletunnuksen kalenteri. Eihän Pixel -puhelimesta Google -tunnuksia pois voi ottaa.##

JatkotoimetIhan hyvä saavutus näin alkumetreillä kahdessa päivässä. Valokuvatkin latautuvat nyt puhelimesta Nextcloudiin. Mitä teen vanhoille Google Kuville on vielä itselläni päättämättä.

Suunnilllen noin meni kaksi ensimmäistä päivää Nextcloudin parissa. En tehnyt tarkkoja muistiinpanoja enkä ruutukaappauksia, kun en arvannut kirjoittavani tästä blogiin. Etenen nyt tästä rauhassa ja totuttelen palveluun ja sen käyttöön. Alan pikkuhiljaa siirtämään toimintaa pois GMailista. Tämä siirtymä on pitkä prosessi. Onnistuuko se edes kokonaan, aika näyttää?

Seuraavaksi sitten uudet haasteet, vanha win 10 -läppäri pitäisi laittaa linukaksi ja siihen Nextcloud. Tekeminen ei lopu eläkeläisnörtiltä ? , ja pitäis vielä musaakin tehdä.

#android #Chromebook #google #Nextcloud #yksityisyys

## RSS syöte – mikä ja miksi?Viilailin pitkästä aikaa ...

2025-02-15T13:38:58Z

##

RSS syöte – mikä ja miksi?Viilailin pitkästä aikaa snadisti webbisivustoani ja sen alapalkkia. Siellä minulla on linkki RSS-syötteeseen, jonka avulla voi seurata etänä milloin uusia artikkeleita ilmestyy tällä sivustolla.
RSS -syöte muodostuu automaattisesti WordPress -järjestelmässä ja se on ollut vuosien saatossa etenkin blogimaailmassa merkittävä tapa tiedon jakamiseen ja verkostoitumiseen, blogosfääri!

> RSS (RDF Site Summary tai Really Simple Syndication) on verkkosyöte, jonka avulla käyttäjät ja sovellukset voivat käyttää verkkosivustojen päivityksiä standardoidussa, tietokoneella luettavassa muodossa. RSS on XML:ää.

[Lue lisää englanninkielisestä Wikipedian RSS -artikkelista](https://en.wikipedia.org/wiki/RSS ), suomenkielinen artikkeli on melko tynkä.

RSS:n suosio on hiipunut, sillä isot toimijat ovat ainakin yrittäneet lopettaa sen tuen, onneksi siinä kuitenkaan onnistumatta. Ei se RSS mihinkään todellakaan ole kuollut, pikemminkin pikkuhiljaa noussut uudelleen käytettyjen tekniikoiden piiriin, etenkin kun Fediversumi on nosteessa.##

RSS työkäytössäRSS oli minulle henkilökohtaisesti merkittävässä roolissa kun olin vielä töissä. Seurasin aktiivisesti maailman webbiguruja ja heidän blogejaan, joissa he kirjoittivat uusista tekniikoista ja niiden kehittymisestä. Gurujen blogit olivat minulle mainioita oppimispaikkoja omien taitojeni kohentamisessa ja siinä, että kouluttajana pysyin kärryillä uusimmista jutuista. Blogeja oli todella paljon ja ne olivat tietty kaikki eri osoitteissa, niiden kahlaaminen yksitellen olisi vienyt tuhottomasti aikaa. Onneksi kaikki sivustot tarjosivat RSS-syötteen. Seuraamieni sivustojen RSS -syötteet sain koottua yhteen nippuun RSS -lukijaohjelmaan, josta ne pystyi otsikkotasolla kätevästi lukemaan samaan tapaan kuten sähköpostiohjelmissa sähköpostit. Kun näki mielenkiintoisen otsikon ja ingressitekstin, pystyin napsautuksella siirtymään selaimella ko. sivustolle artikkelia lukemaan. Aamurutiineihini kuului toimistopäivinä RSS -syötteiden ja sähköpostien läpikäynti. Käytin RSS:n lukemiseen paljon FeedDemon -ohjelmaa ja myöhemmin myös GoogleReader -ohjelmaa. Molemmat on lopetettu. No minullakin RSS:n käyttö hiipui, kun en enää ole töissä ollut vuosiin, mutta itse tekniikka on ja pysyy ja uusia ohjelmia on niiden lopetettujen tilalla.##

RSS tänäänVerkossa on nytkin paljon RSS -syötteitä, eivät ne mihinkään ole kadonneet julkaisujärjestelmistä eikä blogiohjelmista. Nykyään näkee harvemmin enää RSS -kuvaketta, josta oivaltaisi, että syöte on tarjolla. Vaikka kuvake usein puuttuukin, niin kyllä se syöte siellä sivustolla silti on. Aina voi kokeilla löytyykö syötettä tarjolla yleisimmistä RSS:n osoitteista kuten:<code>https://sivuston-nimi.fi/rss https://sivuston-nimi.fi/feed Joskus syöte on myös tarjolla Googlen FeedBurner -palvelun kautta kuten minulla:https://feeds.feedburner.com/stedi Siinä on omat etunsa, sillä jos vaihtaa domainia tms. säilyy syötteen osoite ennallaan.</code>

Kaiken lisäksi suuri osa mediataloista jakaa uutisensa RSS -syötteenä. Niitä onkin näppärä seurata RSS:n avulla, niin ei tarvitse katsella sivuston mainoksia 😉

Esimerkiksi YLE:n RSS -syötteet löytyvät täältä https://yle.fi/uutiset/rss##

RSS lukijaohjelmatVaikka FeedDemon ja Google Reader aikoinaan lopetettiinkin, niin on muitakin ohjelmia olemassa RSS:n lukemiseen.

Itse käytän nykyään Feedlyä, https://feedly.com . Se on verkkopalvelu jolla voi lukea RSS -syötteitä selaimessa. Palvelusta on maksuton sekä paranneltu maksullinen versio.

Lisää lukijaohjelmia löytyy kun tekee hakukoneeseen haun fraasilla ”RSS readers”##

Sähköpostiohjelma RSS -lukijanaMonelle voi tulla yllätyksenä, että perinteisiä sähköpostiohjelmia voi käyttää RSS:n lukemiseen. Siinä on ainakin se etu, että voi samalla ohjelmalla lukea sähköpostit otsikot ja RSS:n otsikot.

Microsoftin Outlook tukee RSS -tekniikkaa
https://support.microsoft.com/en-us/office/subscribe-to-an-rss-feed-73c6e717-7815-4594-98e5-81fa369e951c

Mozillan Thunderbird tukee RSS -tekniikkaa
https://blog.thunderbird.net/2022/05/thunderbird-rss-feeds-guide-favorite-content-to-the-inbox/

Googlen GMail omalla tavallaan tukee tekniikkaa ainakin tämän artikkelin osion mukaan. Siinä on ohjeet noille muillekin.
https://solinkit.com/how-to-add-an-rss-feed-to-outlook/
(Itse en saanut sitä GMailissa toimimaan.)##

RSS ja FediversumiOmalla tavallaan Fediversumin suosion nousu on nostanut myös RSS:n suosiota tai ainakin näkyvyyttä. Moni fedin käyttäjä on tuskastunut siihen, että mediatalot ym. suositut tahot eivät ole liittyneet fediin, vaan möllöttävät noissa kaupallisissa someissa.

Onneksi mediatalojen sisältöjä saa tuotua fediversumiin esim. [RSS Parrot](https://rss-parrot.net/ ) -tyyppisten palvelujen avulla. RSS Parrotille voi syöttää haluamansa RSS-syötteen osoitteen ja sen jälkeen alkaa fediin ilmestymään tootteja sitä mukaa kun RSS-syötteeseen tulee uutta sisältöä syötteeseen. Olen itse syöttänyt mm. Ylen tuoreimmat uutiset RSS:n ja siitä on sitten tullut Mastodon osoite https://rss-parrot.net/u/yle.fi.uutiset
Näin jokainen voi tuoda suosikkipalvelunsa fediin ikäänkuin takaoven kautta 😉

Itse fedikin tarjoaa palveluistaan RSS -syötteen, ainakin Mastodon. Minun Mastodon -tilini osoite selaimessa on https://mementomori.social/@stedi ja jos haluaa seurata toottejani RSS:llä ilman että on tiliä Mastodoniin, niin toottien RSS:n saa, kun lisää osoitteen perään .rss , siis https://mementomori.social/@stedi.rss , ja siitä sitten seurantaan RSS -lukijaan.##

LoppusanatRSS on vanha mutta elossa oleva tekniikka, itse pidän sitä edelleen todella relevanttina tekniikkana, josta on paljon hyötyä. Suosittelen tutustumaan jos aihe on vieras ennestään.
Jos kiinnostuit, niin lue lopuksi vielä vaikkapa Cory Doctorowin artikkeli Mediumista [You should be using an RSS reader](https://doctorow.medium.com/you-should-be-using-an-rss-reader-76aed31151f9 )

#Rsslukija #Rssreader #Rsssyöte #rss

## ActivityPub lisäosa WordPress blogissa luo ...

2025-01-29T21:35:02Z

##

ActivityPub lisäosa WordPress blogissa luo vuorovaikutustaEnnen kirjoittelin blogiin “oikeita juttuja”, WordPressistä ja sekalaisista nörttijutuista. Olinhan IT-ihminen, kun olin vielä töissä. Nyt ollessani eläköitynyt vaari-ihminen, kirjoittelen harvemmin ja pitkälti vain oman elämän hömpsötyksistä. Sen myötä interaktiot blogikirjoituksiin ovat selvästi vähentyneet. Ei niitä enää jaeta saati sitten että keräisivät kommentointeja. Ei se ole minua haitannut, elämä on muuttunut, rauhallisemmaksi.

Nyt kuitenkin “jostain kumman syystä” blogiin on ilmestynyt kommentteja, oikeilta ihmisiltä eikä spämmiroboteilta. No se kumma syy on tietty se, että kytkin WordPress -sivustoni Fediversumiin. Asensin ActivityPub -lisäosan ja simsalabim, sivustostani tuli osa fediä. Aina kun julkaisen artikkelin, putkahtaa se saman tien fediversumiin. Seuraan fedissä omaa blogiprofiiliani ja usein myös sitten itse boostaan sitä julkaistua artikkelia. Jos ja kun ihmiset tykkäävät tai vastaavat kirjoitukseen, ilmestyvät ne blogikirjoitukseen kommenteiksi. Tämähän on tosi kiva ja lämmittää minua suuresti. Vaikka nykyään ikäänkuin kirjoittelen itselleni, niin on kuitenkin mukava, kun huomaa, että joku on sen lukenut ja reagoi siihen. Ihan niin kuin ennen vanhaan blogosfäärissä. Näen myös WordPressin hallintasivuilta kätevästi kaikki kommentit sekä blogini seuraajat ja artikkelin lopussa tykkäykset avatarien kera.

No, ei minulla mitään sen kummempaa markkinointitarvetta omille jutuilleni ole, mutta ajattelen heitä monia, jotka tänne fediin ovat tulleet nyt pakoon X:stä ja Metan palveluista. Moni on vielä työelämässä ja kirjoittavat blogia ja se saattaa olla heille tärkeä bisneksen apuväline. Heille näkisin tuon ActivityPub -lisäosan tuoman näkyvyyshyödyn olevan potentiaalinen.

Tuon ActivityPub -lisäosan asentaminen ja konfigurointi omaan WordPress -sivustoon on helppoa, suosittelen sitä lämpimästi.
Lisäosa löytyy täältä:
https://fi.wordpress.org/plugins/activitypub/ ja sen saa siis myös suomenkielisenä, sattuneesta syystä, sillä olen ko. lisäosan suomentaja. Tuolla lisäosan selitesivuilla on muuten ihan ok selitys Youtube -videolla Fediversumista, vähän ameriikan tyyliin, mutta ihan asiaa.

EDIT:
Julkaisun jälkeen boostasin blogikirjoitusta ja tykkäsinkin. Näin se näkyy WordPress hallintapaneelissa:

Ja tykkäykset näkyvät tässä artikkelin alapuolella. Otsikko Likes on englanniksi, vaikka kaikki lisäosan stringit on 100% käännetty. Tuota sanaa ei ko. lisäosan hallinnoija ole ehkä muistanut tuoda kääntämisen piiriin.

#ActivityPub #Blogi #Fediverse #WordPress